Liz Fosslien ja Mollie West Duffie ovat osuvasti kuvaneet sitä, mitä ajatellaan menestyksen olevan ja mitä se voisi tarkoittaa laajemmin.
Usein menestykseen liitetään pärjääminen työelämässä, joka ilmenee vaikuttavana tittelina ja paksuna tilipussina. Aikaisemmin menestykseen liittyi myös kulmahuone, mutta nyt avokonttorien aikakautena ja koronan myötä se on menneen talven lumia.
Toisaalta olen tavannut tämän mittapuun mukaan menestyneitä ihmisiä, jotka
– eivät pääse kunnolla nauttimaan vapaa-ajasta ja arjesta ja elävät sitten-kun -elämää
– ovat menestyneet oman terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella
– eivät nauti työstä, jota tekevät
– eivät ole päässeet käyttämään omia vahvuuksia
– joiden elämä ulkoisesti näyttää hyvältä, mutta eivät voi hyvin, koska unohtaneet omat tarpeensa.
Menestyksen mitta ei ole yleispätevä. Usein myös helposti tavoitellaan asioita, joita nähdään muiden elämässä, mutta ei välttämättä omassa.
Entäs jos menestyksen käsite on laajempi kuin yleensä ajatellaan ja se voi liittyä muihin elämänalueisiin, ei pelkästään töihin?
Mielestäni menestys on yhtä kuin omannäköinen elämä. Menestykselle ei ole yhtä valmista reseptiä, vaan jokainen joutuu itse pohdiskeleman, mistä omannäköinen elämä koostuu ja mennä sitä kohti. Menestys sitten tulee aikanaan.